Kotitalousvähennys remonteista – käytäntö Suomessa

Kotitalousvähennys remonteista – käytäntö Suomessa

Kotitalousvähennys remonteista voi tuoda tuhannen euron tai suuremman palautuksen, jos remonttipalvelu on laskuttanut oikein ja maksut on ajoitettu järkevästi. Kun kylpyhuoneremontti, keittiöremontti tai mökin pintaremontti maksaa 10 000-30 000 €, vähennyksen hyödyntäminen kannattaa suunnitella heti alusta. Tämä artikkeli on omakotitalon omistajille, kerrostaloasukkaille ja mökkeilijöille. Siinä käydään läpi, miten vähennys lasketaan, mitä laskussa pitää lukea ja missä kohdissa rahaa jää yleisimmin saamatta.

Miten kotitalousvähennys remonteista toimii

Kotitalousvähennys tehdään suoraan maksettavasta verosta. Siksi se pienentää veroja euro eurosta, toisin kuin tulosta tehtävät vähennykset. Vähennykseen oikeuttaa vain työn osuus. Materiaalit, laatat, kalusteet ja kodinkoneet eivät oikeuta vähennykseen. Työn matkakulut saa mukaan, jos ne on eritelty laskuun.

Vuonna 2025 vähennys oli 35 % työn osuudesta. Enimmäismäärä oli 1 600 € henkilöä kohden ja omavastuu 150 € vuodessa. Prosentti, katto ja omavastuu muuttuvat usein, joten tarkista kuluvan vuoden luvut aina Verohallinnon sivuilta ennen kuin lyöt budjetin lukkoon.

Vähennykseen oikeuttaa kunnossapito- ja perusparannustyö omassa vakituisessa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Työn voi teettää myös vanhempien tai isovanhempien asuntoon. Uudisrakentaminen jää ulkopuolelle. Omakotitalon laajennuksissa raja on tulkinnanvarainen, joten niistä kannattaa tarkistaa Verohallinnon ajantasainen ohje ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista.

Laskuesimerkki: kylpyhuoneremontti omakotitaloon

Oletetaan, että Tampereella sijaitsevan 1970-luvun omakotitalon kylpyhuoneremontti maksaa 16 000 €. Siitä työn osuus on 8 000 €. Purkutyöt, vesieristys, laatoitus ja LVI-työt kestävät noin 5-6 viikkoa.

Jos toinen puolisoista maksaa koko laskun, laskelma menee näin: 35 % × 8 000 € = 2 800 €. Omavastuun jälkeen jää 2 650 €, mutta katto rajaa vähennyksen 1 600 euroon. Yli tuhat euroa jää käyttämättä.

Jos puolisot maksavat kumpikin 4 000 € työn osuudesta omilta tileiltään, kummallekin jää omavastuun jälkeen 1 250 €. Yhteensä vähennystä kertyy 2 500 €. Ainoa ero on se, kuka maksaa. Siksi maksujen jakamisesta kannattaa sopia ennen ensimmäistä maksuerää.

Jos remontti jatkuu vuodenvaihteen yli, maksuerät voivat jakautua kahdelle verovuodelle. Vähennys kohdistuu maksuvuoteen, ei työn valmistumisvuoteen. Kokenut urakoitsija sopii maksuerät työvaiheiden mukaan niin, että osa laskutetaan joulukuussa ja loput tammikuussa. Näin katto voi täyttyä kahtena vuonna.

Mitä laskussa ja sopimuksessa pitää olla

Ammattilainen aloittaa jo tarjousvaiheessa ja pyytää, että työn ja materiaalin osuudet eritellään erikseen. Jos laskussa lukee pelkästään ”kylpyhuoneremontti 16 000 €”, Verohallinto voi arvioida työn osuuden kaavamaisesti. Arvio on yleensä pienempi kuin todellinen työn osuus.

Kirjaa urakkasopimukseen ainakin maksuerät, niiden ajoitus ja se, että jokaisessa laskussa on työn osuus eriteltynä. Tarkemmat ohjeet sopimuksen sisällöstä löytyvät artikkelista urakkasopimus remontista – mitä sopia kirjallisesti.

Urakoitsijan pitää olla ennakkoperintärekisterissä. Sen voi tarkistaa ytj.fi-palvelusta. Tilaajavastuu.fi-palvelun Luotettava Kumppani -raportista näkee lisäksi, onko yritys hoitanut alv-velvoitteet, työnantajavelvoitteet ja eläkevakuutukset. Jos yritys ei ole rekisterissä, vähennystä ei saa, ja tilaaja voi joutua itse vastuuseen ennakonpidätyksestä.

Maksu kannattaa tehdä aina pankkisiirtona omalta tililtä. Käteinen ei suoraan estä vähennystä, mutta maksun osoittaminen jälkikäteen on hankalaa.

Taloyhtiön remontit ja kerrostaloasunnon remontti

Kerrostaloasunnon remontissa osakkaan omat työt, kuten keittiöremontti tai lattian uusinta, toimivat samoin kuin omakotitalossa. Taloyhtiön teettämät remontit, kuten linjasaneeraus tai julkisivuremontti, ovat monimutkaisempia.

Osakas voi saada vähennyksen taloyhtiön remontista, jos hän maksaa osuutensa itse kertasuorituksena. Taloyhtiö antaa tällöin selvityksen siitä, paljonko työn osuutta osaketta kohden on. Jos osuus maksetaan yhtiölainan lyhennyksinä rahoitusvastikkeessa, vähennystä ei saa.

1960-80-lukujen kerrostaloissa putkiremontin osuus voi olla 30 000-60 000 € asuntoa kohden. Silloin kertasuorituksen ja lainaosuuden ero voi olla verotuksessa merkittävä. Asiaa käsitellään tarkemmin artikkelissa taloyhtiöremonttien rahoitus – yhtiölaina ja päätös.

Myytti: ”Mökkiremontista ei saa vähennystä”

Tämä väärinkäsitys on yllättävän yleinen. Vapaa-ajan asunto oikeuttaa vähennykseen samoin kuin vakituinen koti, ja tämä koskee myös ETA-maissa sijaitsevia asuntoja. Esimerkiksi Mikkelin seudun mökin terassin kunnostus, kattoremontti tai saunan märkätilakorjaus on vähennyskelpoista työtä.

Toinen myytti on, että vähennyksen saa koko laskusta. Se lasketaan vain työn osuudesta. Kun keittiöremontin kalusteet maksavat 9 000 € ja asennustyö 3 000 €, vähennys lasketaan 3 000 eurosta.

Yleisimmät virheet kotitalousvähennyksen hakemisessa

Kolme virhettä toistuu vuodesta toiseen:

– Väärä maksaja. Yksi puoliso maksaa koko summan, ja puolet mahdollisesta vähennyksestä menetetään.
– Päällekkäinen tuki. Samaan työhön ei voi saada sekä kotitalousvähennystä että esimerkiksi kunnan tai ARAn avustusta. Esteettömyysremontissa tämä kannattaa selvittää ennen hakemuksia.
– Liian vähän maksettavaa veroa. Pienillä tuloilla eläkeläinen voi saada vähemmän kuin laskelma lupaa, koska vähennys ei voi ylittää maksettavaa veroa.

Huomioi myös ajoitus. Vähennyksen voi hakea etukäteen muutosverokortilla, jolloin hyöty näkyy palkassa jo remonttivuonna. Muuten se tehdään esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä seuraavana keväänä.

Kokonaisurakka vai erikoisliikkeet vähennyksen kannalta

Remonttipalvelu toimii tyypillisesti päätoteuttajana kokonaisurakassa. Silloin yksi laskuttaja erittelee kaikki työt yhteen. Erikoisalojen työt, kuten kylpyhuoneen, keittiön, katon, ikkunoiden, ovien, lattian, putkitöiden tai sähkötöiden urakat, voi teettää myös erikoisliikkeissä.

Jaetussa urakassa laskuja tulee useammalta yritykseltä. Jokaisen urakoitsijan rekisteröinnit pitää silloin tarkistaa erikseen. Kylpyhuoneessa vesieristäjällä on oltava VTT-sertifioitu pätevyys ja eristystuotteilla VTT:n tuotehyväksyntä. Vähennys ei paikkaa huonosti tehtyä työtä, mutta urakkatakuu ja 10 vuoden vastuuaika rakennusvirheistä toimivat vain, jos sopimus on kunnossa.

Remontin kokonaiskulujen hahmottamisessa auttaa remonttibudjetin laskeminen – mistä se koostuu.

UKK

Saako kotitalousvähennyksen remonttiin, jonka teen osittain itse?
Vähennyksen saa vain ostetusta työstä, jonka on tehnyt ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys. Oma työ ei oikeuta vähennykseen, mutta urakoitsijan tekemistä osuuksista vähennyksen saa normaalisti.

Voiko kotitalousvähennyksen saada taloyhtiön putkiremontista?
Voi, jos osakas maksaa osuutensa itse kertasuorituksena ja taloyhtiö ilmoittaa työn osuuden osaketta kohden. Yhtiölainan lyhennyksistä vähennystä ei saa.

Mihin vuoteen vähennys kohdistuu, jos remontti jatkuu vuodenvaihteen yli?
Vähennys kohdistuu siihen vuoteen, jona lasku on maksettu. Maksuerät kannattaa jakaa kahdelle vuodelle, jos yhden vuoden enimmäismäärä täyttyy.

Muista ennen ensimmäistä maksuerää

Kotitalousvähennyksen arvo ratkeaa pitkälti ennen kuin työt alkavat. Varmista nämä asiat ennen ensimmäistä maksuerää:

– työn osuus on eritelty tarjoukseen ja laskuihin
– urakoitsija on ennakkoperintärekisterissä
– maksut jaetaan puolisoiden kesken
– maksuerien ajoitus on mietitty vuodenvaihteen kannalta
– kuluvan vuoden prosentti, enimmäismäärä ja omavastuu on tarkistettu Verohallinnon sivuilta

Kun nämä on hoidettu, keskikokoisesta remontista voi saada kahden hengen taloudessa 2 000-3 000 € takaisin.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista