Hissi vanhaan kerrostaloon on yksi taloyhtiön kalleimmista ja pitkäkestoisimmista hankkeista, mutta se nostaa asuntojen arvoa ja helpottaa arkea merkittävästi erityisesti ikääntyville asukkaille. Moni taloyhtiön hallitus miettii hissiä vasta siinä vaiheessa, kun rappukäytävässä liikkuminen on jollekin asukkaalle jo vaikeaa – silloin liikkeelle lähtö on usein myöhässä, sillä hankkeen suunnittelu ja luvat vievät helposti vuoden tai kaksi.
Miksi vanhaan taloon asennetaan hissi jälkikäteen
Suuri osa suomalaisista 1960–1980-lukujen kerrostaloista on rakennettu ilman hissiä, vaikka niissä on kolme, neljä tai jopa viisi kerrosta. Näissä taloyhtiöissä asuu paljon ikääntyviä alkuperäisasukkaita, joille portaiden nousu muuttuu vuosien myötä yhä hankalammaksi.
Hissi ei ole pelkkä mukavuustekijä. Se on käytännössä edellytys sille, että asunto pysyy myytävänä ja asuttavana myös silloin, kun asukkaan liikkuminen heikkenee. Moni taloyhtiö huomaa tämän vasta, kun ikääntynyt asukas joutuu muuttamaan pois talosta, jossa on asunut vuosikymmeniä – pelkästään siksi, ettei portaissa enää pärjää.
Hissihanke liittyy laajempaan esteettömyyden parantamiseen, johon kuuluu myös muita ratkaisuja, kuten kynnysten poistoja ja kaiteita. Aiheesta lisää artikkelissa esteettömyysremontti vanhusten asuntoon.
Vastuunjako – kuka päättää ja kuka maksaa
Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee, että hissin rakentaminen on taloyhtiön yhtiökokouksen päätettävä asia, ei yksittäisen osakkaan. Päätös vaatii yleensä enemmistöpäätöksen, mutta tietyissä tilanteissa osakkailla on myös lakisääteinen oikeus vaatia hissin rakentamista, jos he ovat valmiita kustantamaan sen itse – tästä säädetään asunto-osakeyhtiölain 6 luvussa.
Käytännössä useimmiten hissihanke etenee niin, että hallitus valmistelee asian, teettää alustavan selvityksen kustannuksista ja teknisistä vaihtoehdoista, ja tuo sen jälkeen päätöksen yhtiökokoukseen. Rahoitus järjestetään yleensä yhtiölainalla, joka näkyy osakkaiden vastikkeissa vuosien ajan.
Yhtiöjärjestys kannattaa tarkistaa ennen hanketta – siellä voi olla mainintoja kunnossapitovastuusta tai erityisistä äänestysenemmistöistä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Osa taloyhtiöistä hakee myös valtion tai kunnan hissiavustusta, joka voi kattaa merkittävän osan kustannuksista.
Tekniset ratkaisut vanhaan porraskäytävään
Vanhaan rappuun hissin sovittaminen on aina tapauskohtainen tekninen pulma, koska alkuperäistä rakennusta ei ole suunniteltu hissikuiluille. Yleisimmät ratkaisut ovat:
Hissi porrashuoneen sisään – porrasaskelmien keskelle tai sivuun rakennetaan hissikuilu, jolloin portaat kavennetaan. Tämä on yleisin ratkaisu, mutta vaatii tarkkaa mittausta, jotta porrasleveys pysyy määräysten mukaisena.
Ulkoinen hissitorni – hissikuilu rakennetaan rakennuksen ulkopuolelle ja liitetään tasanteille läpivienneillä. Tämä säilyttää alkuperäisen portaan ennallaan, mutta vaatii julkisivuun reikiä ja usein myös uuden perustuksen hissitornille.
Kellarin tai ullakon kautta toteutettu ratkaisu – harvinaisempi, mutta joissain taloissa tekninen tila mahdollistaa hissin sijoittamisen epätavallisemmalla tavalla.
Ulkoisen hissitornin rakentaminen liittyy usein samalla myös julkisivun kuntoon, jolloin hanke kannattaa aikatauluttaa yhdessä muun julkisivuremontin kanssa. Lisää aiheesta artikkelissa julkisivuremontti taloyhtiössä.
Luvat ja rakennusvalvonta
Hissin rakentaminen vaatii lähes poikkeuksetta rakennusluvan, koska kyseessä on rakennuksen rungon tai julkisivun muutos. Osassa kunnista kevyempi ratkaisu voi riittää toimenpideluvalla, mutta tämä on aina syytä varmistaa paikallisesta rakennusvalvonnasta ennen suunnittelun aloittamista.
Lupaprosessissa tarvitaan yleensä pääsuunnittelija ja rakennesuunnittelija, jotka laativat piirustukset ja lujuuslaskelmat. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että työ toteutetaan lupaehtojen ja rakentamismääräysten mukaisesti. Vanhoissa taloissa kannattaa varautua myös siihen, että rakennusvalvonta voi vaatia paloturvallisuuden tai esteettömyyden parantamista muualtakin kuin pelkän hissin osalta – esimerkiksi porrashuoneen valaistusta tai poistumistiejärjestelyjä.
Yleinen väärinkäsitys on, että hissin voisi asentaa ”kevyellä ilmoituksella” samaan tapaan kuin pintaremontin. Näin ei ole – hissi on aina luvanvarainen rakennushanke, ja ilman lupaa tehty asennus voi johtaa siihen, että rakennusvalvonta vaatii rakenteen purkamista.
Aikataulu ja kustannukset
Hissihanke on huomattavasti hitaampi prosessi kuin tavallinen remontti. Karkea aikataulu näyttää yleensä tältä:
Suunnittelu ja lupaprosessi vievät 6–12 kuukautta, riippuen kunnan rakennusvalvonnan ruuhkasta ja hankkeen monimutkaisuudesta. Itse rakennustyö kestää tyypillisesti 3–6 kuukautta per porrashuone, sillä hissikuilun rakentaminen edellyttää usein porraskäytävän sulkemista pidemmäksi ajaksi.
Kustannukset vaihtelevat paljon talon rakenteen mukaan, mutta yhden hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon maksaa tyypillisesti 150 000–300 000 euroa per porrashuone. Ulkoinen hissitorni on usein kalliimpi kuin sisäinen ratkaisu, koska se vaatii oman perustuksen ja julkisivun läpivientejä.
Taloyhtiön kannattaa hakea useampi tarjous kokonaisurakasta ja verrata sekä hintaa että urakoitsijan referenssejä vastaavista hissihankkeista. Urakoitsijan luotettavuus kannattaa aina tarkistaa Tilaajavastuu.fi-palvelusta, josta näkee muun muassa ennakkoperintärekisteröinnin, työnantajavelvoitteiden hoidon ja eläkevakuutusmaksujen tilanteen. Vinkkejä luotettavan tekijän löytämiseen on koottu artikkeliin remonttipalvelun valinta.
Yleisiä virheitä hissihankkeissa
Yksi tyypillisimmistä virheistä on aikataulun aliarviointi – hallitus olettaa, että hissi saadaan pystyyn samassa ajassa kuin esimerkiksi putkiremontti, vaikka lupaprosessi yksinään voi viedä yli puoli vuotta. Toinen yleinen ongelma on se, ettei asukasviestintää hoideta kunnolla: porraskäytävän sulkeminen kuukausiksi vaikuttaa arkeen merkittävästi, ja etenkin liikuntarajoitteiset asukkaat tarvitsevat etukäteen tiedon vaihtoehtoisista kulkureiteistä.
Kolmas virhe on unohtaa huoltosopimus. Hissi vaatii säännöllisen huollon ja määräaikaistarkastukset koko elinkaarensa ajan, ja huoltokustannukset kannattaa laskea mukaan jo hankkeen alkuvaiheen budjetointiin – ei vasta sen jälkeen, kun hissi on jo käytössä.
Urakkasopimuksessa kannattaa sopia selkeästi takuuajoista: lakisääteinen vuoden takuutyöaika kattaa asennusvirheet, ja lisäksi urakoitsijalla on 10 vuoden vastuu rakenteen olennaisista virheistä. Näistä kannattaa kirjata tarkat ehdot sopimukseen etukäteen, jotta epäselvyyksiltä vältytään myöhemmin.
UKK – usein kysytyt kysymykset
Voiko yksittäinen osakas vaatia hissin rakentamista, vaikka enemmistö vastustaa?
Kyllä, tietyin edellytyksin. Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle oikeuden vaatia hissin rakentamista omalla kustannuksellaan, jos hanke ei aiheuta kohtuutonta haittaa muille osakkaille tai taloyhtiölle. Käytännössä tilanne on harvinainen, sillä kustannukset ovat korkeat, ja yleensä hanke toteutetaan koko taloyhtiön yhteisenä päätöksenä.
Voiko hissiä rakentaa talven aikana?
Ulkoisen hissitornin perustustyöt kannattaa ajoittaa sulan maan kauteen, mutta itse hissikuilun ja koneiston asennus voidaan usein tehdä myös talvella, kun työmaa on suojattu. Pohjoismainen ilmasto vaikuttaa erityisesti maanrakennus- ja betonivaiheisiin, joten aikataulu kannattaa suunnitella yhdessä urakoitsijan kanssa sään mukaan.
Saako hissin rakentamisesta kotitalousvähennystä?
Taloyhtiön teettämä hissiremontti ei oikeuta osakasta kotitalousvähennykseen, koska vähennys koskee vain yksityishenkilön oman asunnon tai vapaa-ajan asunnon työtä, ei taloyhtiön yhteisiin tiloihin kohdistuvaa urakointia. Sen sijaan taloyhtiö voi hakea erillisiä hissiavustuksia ARA:lta tai kunnalta, mikä kannattaa selvittää hankkeen alkuvaiheessa.
Yhteenveto
Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon on iso investointi, joka vaatii huolellista suunnittelua, oikeat luvat ja realistisen aikataulun – mutta se maksaa itsensä takaisin asumismukavuutena ja asuntojen arvon säilymisenä pitkällä aikavälillä. Kannattaa aloittaa hanke ajoissa, ennen kuin portaissa liikkuminen muodostuu jollekulle asukkaalle esteeksi, ja valita urakoitsija huolella referenssien ja luotettavuustietojen perusteella. Näin taloyhtiö välttää sekä aikataulu- että kustannusyllätykset, jotka ovat hissihankkeissa valitettavan yleisiä.
